Ex Libris Minni

Yleensä en halua vastustaa asiantuntijoita, mutta hämmästytti, kun joku unitutkija sanoi että klo 8 alkava koulu alkaa liian aikaisin. Olen käynyt koulua, jossa päivä alkoi 0730 ja jatkui aina 1530 saakka. Katsoin netistä, että sama koulu pyörii yhä samalla rytmillä. Lounas kestää kuitenkin peräti 30 min, mutta välitunteja ei varsinaisesti ole, mutta siirtymiin on varattu 10min, koska kyseessä on yli 3000 oppilaan koulu ja rakennuksesta toiseen pitää välillä siirtyä. Ei siinä paljon hengailla, vessassa kerkiää käydä. Nuorten tulevaisuutta ajatellen tulee mieleen, että harva nk. virka-aikaan toimiva työ alkaa klo 9. Se voi alkaa "liukuen" klo 06-09 välillä, tai tasan kasilta. Vähän riippuu työstä. Kunnallisissa päiväkodeissa ovet avautuvat klo 0600, ja sinne lapsensa vietyään moni vanhempi rientää työpaikalleen 0630 tai 0700. Aukenemisajasta voi päätellä, että se lapsia vastaan ottava työntekijä on tullut paikalle jo ennen klo 6, jotta kaikki on kunnossa (ja työntekijä on eht...

  Mikko-Kaisan pelastustarina Olipa kerran pieni poika. joka sai nimekseen Mikko-Kaisa. Hän asui virkamiesperheessä Keski-Pohjanmaalla isän, äidin ja isosiskon kanssa. Mikko-Kaisa Mikkelsenin poliittinen ura oli alkanut jo 3-vuotiaana, kun hän oli nähnyt televisiossa Kekkosen. - Minusta tulee tuo, oli Mikko-Kaisa hihkaissut. - Ei, ei sinusta saa keskustalaista tulla, kauhistui äiti. Perheenisä istui kunnanvaltuustossa kokoomuksen edustajana. Teini-iässä Mikko-Kaisa eli Miksu hankki itselleen Kekkostyyliset silmälasit. Niitä oli tosin 1980-1990 lukujen vaihteessa vaikea saada, ne piti hakea Leningradista, jossa muoti ei ihan ollut vielä länsimaisella tasolla. Optikolle piti itänaapurin kurjassa tilassa jonottaa siinä missä muihinkin liikkeisiin, mutta lasit olivat kyllä hyvälaatuiset. Neuvostoliiton hajottua silmälasivalikoima laajentui ja modernisoitui toki idässäkin. Rippikuvassaan Miksulla oli millimetrin sänkitukka ja Kekkoslasit. Lukiossa politiikka ei jaksanut enää...

Näin vahingossa telkusta ohjelmaa taiteilija Miina Äkkijyrkästä. En pystynyt katsomaan dokumenttia kokonaan, alkoi tulla paha mieli. Siitä, että miten tuota ihmistä onkaan rääkätty ja huonosti hänen nk.erilaisuuttaan siedetty. Yhdessä kohtaa Miina kertoo, miten tulee parhaiten toimeen hullujen kanssa. Ihan sitä sanaa hän ei käyttänyt, mutta kuitenkin. Eikä sitä hullu-sanaakaan pidä pelätä, tässä maailmassa missä koko ajan joutuu (kokee joutuvansa) varomaan sanamuotojaan ja termivalintojaan. Ehkä pitäisi vain puhua niillä termeillä ja sanoilla jotka on oppinut ja osaa. Kaikkeen ei pidä taipua. Taiteilija Äkkijyrkkä ei ainakaan ole taipunut. Yhdessä kohdassa Miina selittää jollekin miehelle- ehkä ystävälle, ehkä rakastajalle?- itkuä vääntäen, jotenkin näin että " sinä tiiät miten työläs se taiteellinen prosessi on! " Todellakin!!! Amen.Tunnen, ymmärrän tuon hyvin. Sitä ei ehkä ymmärrä ja sisäistä sellainen, joka ei ole taiteellisissa prosesseissa. Minä ymmärrän. En ehkä niin sy...

Suomen kesässä on jos jonkinlaista tapahtumaa, festaria ja kissanristiäistä. Erään lehtijutun luettuani rupesin miettimään, millaista tapahtumaa vielä tarvittaisiin- ja minne voisin itse mennä. Tämä on vähän humoristinen, ehkä kenties..mutta taustalla on vakavaakin asiaa. Nimittäin se, että maatalous tarvitsee kaiken mahdollisen tuen ja kaikenlainen tuottajien sorto pitää lopettaa, eikä sitä pidä sietää.  MAATALOUSVIIKKO   27.6. Maatalousviikon avajaiset Helsingin Senaatintorilla. Juhlapuhe: maatalousministeri. Ohjelmassa tanssiryhmä Seinäjoki Samba y Salsa, Haloo Helsingin konsertti ja tuottajien ruokakojuja. 28.6. Juhlaseminaari Maatalouden ahdingosta maatalouden kukoistukseen eriarvoistavassa kulttuurissa- uhka vai mahdollisuus? Seminaari järjestetään samansisältöisenä yliopistojen kampuksilla Joensuussa, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa klo 10-14. Tilaisuus striimataan viittomakielellä tulkattuna Oulusta, Vaasan tilaisuus tulkataan ruotsiksi. 29.6. Maatilakierrokset ...

  Tervetuloa sähköiseen kirjanjulkistamiseen!  Uusimman kirjani julkistaminen tapahtuu näin kirjoitelman muodossa, koska mualimantilanne estää ”livekeikan”.  Lärpättelen tässä pitkähkössä julkaisussa kirjoittamisesta ja laitan myös mukaan pari katkelmaa kirjasta. Minulla oli valokuva eräästä yläsavolaisesta kyläkaupasta 1970-luvulta, mutta en enää löytänyt sitä mistään, joten kuvituskuvat ovat sitten ihan muuta- mutta jossain kuvissa - aivan lopuksi - sentään on yläsavolainen henkilö 70-luvulla! ”Kyläkaupan Katja” sijoittuu pieneen pohjoiskarjalaiseen kylään Pielisen rannalla, eli maaseudulla ollaan. Laadin tälle teokselle vielä erilliset saatesanat, jotka Kirjokansi kustantamo myös julkaisi nettisivuillaan. Sanat ovat tässä: Maaseutua ei pidä tyhjentää. Emme kaikki halua (enää tai ikinä) turkuihin ja helsinkilöihin, juuriltamme repäistyiksi, oudoilla ovilla ja mailla vierahilla olijoiksi. Ihan oikeasti osa meistä tahtoo vaikkapa Lentiiraan, Hattuvaaraan tai Sukevalle. Ke...

Afganistan On ollut aikaa seurata maailman tapahtumia France 24- kanavalta, vaikka taukoa pitää siitäkin pitää, muuten tulee liian paha mieli. Afganistan on tullut uniinkin oudolla tavalla, niin että tapahtumat ovat täällä omassa kulttuuripiirissä, mutta teemat selkeästi jotenkin afganistanilaisia. Olen unissani mm. ollut tarjoilemassa ruokaa miehille, mutta en ole itse saanut istua syömään. Näin myös miten pappi opetti miehiä, ja naiset eivät saaneet mennä kuuntelemaan. Viime yö oli dramaattinen: näin, että olin (jossain ei-tutussa) päiväkodissa ja sinne tuli kaksi miestä hakemaan minua pois. Minut riistettiin julmasti lasten luota, toinen miehistä (joka olevinaan oli omani mutta täysin tuntematon ukko) raahasi minua merkillisessä niskalenkkiotteessa pois työni äärestä!  Saikulla  Aikaa television tuijotukseen on järjestynyt, vaikka en sitä muuten kauheasti harrastele. Jouduin 29.7. annetun 1.koronarokotteen jälkeen sairaslomalle. Aivan ensimmäiseksi pitää korostaa, että tämä...

Iltapäivälehdet keksivät jänniä uusia sanontoja ja termejä, joista ehdottomasti merkillisin on "seksihelle." Minusta se on oksimoroni. En ymmärrä alkuunkaan, miten nuo kaksi asiaa voi yhdistää tai miten niistä voi edes puhua samassa lauseessa. Minulle se on kuin sanoisi: iloinen ihmisrääkkäys. Helteellä ei kiinnosta kuin varjon etsiminen ja nesteytyksen ja suolatasapainon pitäminen kunnossa. Mitään sykettä nostavaa ei voi harkita, koska se laskisi verenpainetta, joka ennestään on viikkoja jatkuneen hellehelvetin takia 90/60 tasolla. Luulen, että en puhu vain itsestäni, sillä en ole suinkaan ainoa kuumuudesta kärsivä suht.terve työikäinen tyyppi. Voi olla, että alle 25-vuotiaat jaksavat vielä toistensa selkään kammeta jossain myöhäisillan rantapusikossa, mutta myö keski-ikäiset maataan silloin irti toisistamme jääpakkauksien päällä katsomassa Uuno Turhapuroa televisiosta, tai yritämme nukkua. Ajatus siitä, että näin kuumalla pitäisi oman hikisen ruhoon kiinni päästää toinen yh...