Posts

Kärkkäisen Boriksen aktiivisuus- ja rakkaustarina

-
Image
Muutama vuosi sitten kirjoitettu juttu. Nyt kun Sultan-kondomi päätti muuttaa nimensä ilmeisesti muodinmukaisen hyvesignaloinnin hengessä, niin voin sanoa, että minähän tämän(kin) ennustin jo fiktiivisessä tarinassa monta vuotta sitten!  Aktivistista passivistiksi   Boris Kärkkäinen, 36, oli poikamies ja aktivisti. Hän aktivoitui usein ja perusteellisesti, milloin minkäkin asian puolesta tai vastaan, ja joskus jopa kohta sitä vastaan, minkä puolesta oli ensin aktivoitunut. Kiirettä piti, eikä aina itsekään tiennyt tai muistanut, mikä oli aktivoitumisen syy. Mutta kuten sananlasku sanoo, ”hiki laiskan syyvessä, kylymä töitä tehessä”, Boris jaksoi ahkerasti aktivismiaan jatkaa. Palkkatöissä hän kävi välillä, milloin sattui lomittajankeikkaa saamaan. Boriksen mummolla oli ollut joskus kirjailtu huoneentaulu, jossa luki: ”Ennen kuin aamulla kotoasi lähdet, mietit mitä hyvää voit Herran kunniaksi tehdä”. Boris oli tehnyt visakoivusta ja vanerista ja polttotekniikalla sitä mukaellen o
Post a Comment
Read more

Nahkalompuuki

-
Image
Piti käydä palauttelemassa kirjoja yliopiston kirjastoon. Kävelin sinne, ja tulin bussilla pois. Kaupungilla käpsehtiessä ehti nähdä ja kuulla monenlaista, vaikka Joensuu ei (onneksi) mikään Iso Omena olekaan. Kuulo pelaa sen verran hyvin, että ihan kuuntelematta kuulee kaikenlaista. Täytyy kyllä todeta, että v*tun loihtamista kuulee liikuskellessa verrattomasti enemmän kuin ennen vanhaan. Kyllä ennenkin noiduttiin, mutta ei julkisella paikalla. Eikä sen ikäisellä suulla, että sen naisentavaran näkeminen lähietäisyydeltä on vielä vasta unelmissa, vaikka ihan varmasti ja valitettavasti sitäkin vehjettä on ruudulta tullut nähtyä joko vahingossa tai kaverien kanssa töljäillessä. V*ttua eivät viljele vain esimurrosikäiset ja vähän vanhemmat pojanklopit. Sitä kyllä kuulee muistakin suista. Kerran kaupan jonossa sievä ja nätisti meikattu neitonen päräytti v*ttua niin kuuluvasti, että käännyin ympäri ja katsoin mitään sanomatta tylleröä silmiin. Onneksi jonkinlainen häpeän välähdys kävi hänen
Post a Comment
Read more

Armenia!

-
Image
Tutkimustyötä armenialaisten kansanmurhan parissa voi tehdä maksimissaan neljä tuntia päivässä. Tänään pystyin kahteen. En ole "oikea" tutkija, vaan kirjailija joka tutkii aihetta romaania varten. Välillä tulee olo: miksi, Luoja, laitoit päähäni tämän idean? Olen ihminen, joka ei kestä katsoa väkivaltaa, en pelaa mitään räiskintäpelejä enkä muitakaan pelejä (no, paitsi Kimbleä, Eläintornia ja Muumilottoa jne.) Ja nyt minulla on laajamittainen taustatyö aiheesta, jossa väkivalta on niin käsittämätöntä, että aivot eivät siedä sitä kuin osissa. Tässä vaiheessa varoitus; tämä bloggaus sisältää esimerkin armenialaisiin raskaana oleviin naisiin kohdistetusta väkivallan muodosta.  Koska jostain syystä tämä aihe vain tuli/putkahti/annettiin minulle, se täytyy kohdata. Toki se on jossain mielessä myös vienyt mukanaan, kiehtonut, onhan armenialainen kultuuri yksi maailman vanhimpia kristittyjä kulttuureja, ja muutenkin vanhimpia sivilisaatioita. Kun mennään nykyhetkeen, on olemassa enä
Post a Comment
Read more

Kekkosen kahvit: aihetta juhlaan

-
Image
Sain vähän aikaa sitten kolmen pienoisromaanin kokoelman eteenpäin. Seuraavan 1,5 vuoden ajan työskentelen tiiviisti armenialaisten kansanmurhan aikaan sijoittuvan historiallisen romaanin parissa. Taustatyö alkoi jo viime vuonna, ja jatkuu. Aihe on sen verran raju, että terapiavaikutuksen takia on välillä kirjoiteltava ihan muuta, sellaistakin mitä ei välttämättä ikinä tule menemään julkaisukynnyksen yli. Tämä tarina kertoo vuodesta 1980, jolloin olen itse ollut asiakkana päiväkodissa, mutta kaiken kaikkiaan tämmöisen kirjoittamisessa on 1980--luvulla lapsuuttaan eläneen muistumista hyötyä. Silloin ei tarvinnut varoa jokaista sanaansa, ja addiktoivat digihärpöttimet ja interhelv...netti loisti poissaolollaan. Toki ei mikään aika pelkkää onnelaa ole, 80-luvulla tupankankäryä oli joka paikassa (no, melkein), kaikissa autoissa ei ollut turvavöitä (ja jos oli, ei juuri käytetty), lasten turvaistuimista puhumattakaan, ja niin edelleen. Mutta silti: pakko myöntää, että aika oli mielikuvituks
Post a Comment
Read more

Ojankaivuutyömaan rahoituskeskustelu

-
Image
Ojankaivuutyömaan rahoituskeskustelu  -  Esitän kymmenen tuhannen euron lisärahoitusta Hilukorven ojankaivuutyömaahan, lausui Fagerström niin hitaasti, että itsekin ymmärsi, mitä oli sanomassa. Hän tarkkaili kollegoiden naamoja. Ja kyllä, selvästi Leinonen sieltä jo aktivoitui, nosti käden pystyyn. - Miltä momentilta otat semmoiset rahat ja millä perusteella? kyseli Leinonen. Kyllä, kyllä, nyt näkyi Laine-Bogartin lapa nousevan. - Onko selvitetty alkuunkaan, mitä se ojankaivuu ylipäätään tekee alueen teerikannalle? Nyt aktivoitui Hujanen: - Ne teeret on puissa eikä ojissa! Fagerström myhäili, mutta hoiti rooliaan asiankuuluvasti: - Hujanen, viittaamalla puheenvuoro, olkaa hyvä. Leinonen viittasi taas. - Kysyn yhä, mistä ne rahat otetaan, ja millä perusteella? Lahdenperä oli ollut hiljaa tähän asti, mutta nyt hänkin kiemurteli tuolillaan ja viittasi. Fagerström antoi puheenvuoron. - Vastaan teille Leinonen kyllä aivan justiinsa, mutta Lahdenperää kuullaan ensin.
Post a Comment
Read more

Athbhliain faoi mhaise dhuit!

-
Image
Eli hyvvee uutta vuotta iiriksi! Olen kirjoittanut ja editoinut kolmen pienoisromaanin settiä, joista yhdessä liikutaan Britanniassa ja Irlannissa. Koska olen itsekin asunut (Englanti) ja vieraillut (Irlanti) niissä, alkaa kirjoitusprosessin myötä tulla kaikenlaisia muistumia menneistä, valtaosin hauskoja juttuja. Kuten se, että olen ollut iirinkielisten kympin uutisten loppukevennys. Itse en päässyt tv-esiintymistäni näkemään, sillä olin Inishmoren saarelta palauttuani Galwayssa etsiytynyt pubin musiikki-iltaan, jossa esitettiin Christy Mooren biisejä. Osasin, ja osaan yhä, niitä aika hyvin ulkoa.  Nyt kirjoitusprosessi on hyvä katkaista edes päiväksi- onhan sunnuntai. Joskus prosessit ovat raskaita, vaikka aiheet eivät olisi mitään väkivaltaa tai muuta erityisen kauheaa. Osa kirjoitusprosessia onkin juuri sen jaksottaminen. En tiedä miten intensiiviä olisi, jos olisin pelkästään kirjailijana. Minulle sopii se, että olen vähintään osa-aikatöissä kodin ulkopuolella, kuten nykyään-
Post a Comment
Read more

Miehiä pöytälaatikon uumenista

-
Image
 Kaikenlaista löytyy pöytälaatikosta. Tässä haparointia miesnäkökulman parissa.  MIKA   Lääkäri on pitänyt esitelmän lääkkeistä ja terapiasta. Sairaalapastori on käynyt hupattelemassa. En kehdannut sanoa tuolle mukavalle tädille, että olen ortodoksi. En oikeastaan halua, että oman kirkon pappi kiitäisi tänne nyt. Nimittäin ne kiitävät, kun ilmoitus tulee, asiasta kuin asiasta. Yöllä, päivällä, ja jos auto hajoaa ne tulevat vaikka juosten. Kun Sanna synnytti kaksosia ja tilanne oli aika tiukka, Markus otti ja soitti. Isä Petri tuli, keskellä yötä. Mustakaapu saapuu , ajattelin silloin houreisesti. Istuttiin sairaalalla koko suku. Isä Petri toimi rivakasti, kuin intissä, ajattelin silloin. Se paimensi meidät sairaalakappeliin. Se oli nykyiseen tyyliin vaimean ekumeenisesti sisustettu. Isä Petri ilmoitti, että nyt rukoilemme lakkaamatta, ja jos väsytte, hän jatkaa, ei huolta. Se tempaisi salkustaan Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin ja sytytti tuohukset, antoi niitä meille käsiin.
Post a Comment
Read more