Posts

Vaikuttaja

Image
  Vaikuttaja: yksi nykyajan merkittävimpiä ammatteja   Vaikuttajan tehtävä on tärkeä myös oto-tehtävätasolla, eli oman toimen ohella. Osa vaikuttajista onkin juuri tälläisia sivutoimisia. Vaikuttaja on varsin uusi ja nykyaikainen virka tai tehtävä, tosin sitä ei yleensä tehdä työ- tai virkasuhteessa, varsinkaan julkishallinnon puolella. Useimmat vaikuttajat ovat freelancereita. Jarmo (nimi muutettu) alkoi vaikuttajaksi oman laborantin työnsä ohella, ehkä jonkinlaisen keski-iän muutoskriisin ajamana. Suuri osa vaikuttajista on hyvin nuoria, eikä heillä välttämättä ole vielä minkään alan tutkintoa, tai tutkinto on kesken. Vaikuttajan työ houkuttelee, vaikka siinä on tarkkuutta vaativia ja syviä pohdintoja aiheuttavia elementtejä, kuten vaikkapa eettiset näkökohdat riippuen siitä, missä, milloin ja keihin vaikuttajan työ kohdistuu. - Näissä hommissa ei pidä olla herkkähipiäinen, tämä on sellaista tasapainoilua, kun kuitenkin kohderyhmänä ovat ihmiset, usein vieläpä kovin nuoret ih

Kaikki maailman häiriköt, yhtykää - häirintäyhdyshenkilöitä on tarjolla!

Image
Häirintäyhdyshenkilön tarpeellisuus ja kansainvälinen voittokulku  Ellu oli pitkään etsinyt paikkaansa maailmassa ja vähän omassa itsessäänkin. Yliopistoporukoissakin tuntui, että ei oikein kuulunut mihinkään joukkoon. Kunnes sitten erään yhdistyksen toimintaan liittyessään hän alkoi tuntea olonsa jokseenkin ehyeksi ja muiden ihmisten seuraan sopivaksi. Ellun erikoiskyvyt myös huomattiin, ja hänestä tehtiin häirintäyhdyshenkilö. Siihen oli tarjolla intensiivinen koulutus, joskin lyhyt. Mutta tehtävässä korostuivatkin ennen kaikkea henkilökohtaiset ominaisuudet ja innostus tehtävää kohtaan.  Häirintäyhdyshenkilönä Ellu sai käyntikortteja, nimikylttejä ja iloisenvärisiä avainremmejä käyttöönsä. Hän myös pääsi vetämään kampanjoita, joissa häirintäyhdyshenkilöistä tiedotettiin suurelle yleisölle ja heitä myös rekrytoitiin koulutettaviksi. Jotkut taantumukselliset tahot toki suhtautuivat hieman epäilevästi, jopa kyräillen, tämän tyyppisen ”viran” joka paikkaan tunkemiseen, kut

Ratkaisuehdotuksia yhdistystoiminnan ahdinkoon

Image
  Luin sanomalehti Karjalaisesta (14.4.) jutun kirjailijayhdistys Ukrista, johon itsekin kuulun. Minua hämmästytti suuresti se, että ilmeisesti jäsenmaksuja on jäänyt maksamatta. Syy ei saa olla se, että "kirjailijat ovat köyhiä". Eivät varmasti kaikki ole. Jäsenmaksu on mielestäni kohtuullinen. Jos ei ole varaa maksaa jotain jäsenmaksua, silloin ei pidä olla jäsenenä. Maksakaa, hyvät ihmiset, jäsenmaksunne!  Tarja Tuovinen mainitsee myös jäsenistöstä näin:   "ja aika passiivista porukkaa he ovat myös, esimerkiksi tulonlähteenä toimiville kolumneille on työlästä löytää kirjoittajia". No niin! Tämä on hyvä huomio, herätys meille jäsenille aktivoitua. Minä aktivoiduin heti, ja lähetin viestiä ja nyt aktivoidun vielä kirjoittamalla tämä bloggauksen.  Toki eihän se pelkkä kirjoittelu mitään auta, jos ei ole valmiutta muuhunkin tekemiseen. Minulla kyllä on, kunhan ensin saan vastauksen viesteihini yhdistykseltä.  Siitä köyhyydestä...en minäkään Kroisos ole, mutta maksut

Kirjanlanseeraus: Inehmoja

Image
Inehmoja   - seikkailua kelttiläisillä ja karjalaisilla mailla Inehmoja on neljä pienoisromaania: Huora, Inehmoja, Hyvä Karjalainen mies ja Täysi vapaus olla. Tarinoissa liikutaan enimmäkseen Skotlannissa, Irlannissa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Muuallakin käydään, muitakin maisemia ja mahdollisuuksia tutkitaan. Jätetään taakse asioita, jotka eivät enää palvele. Otetaan esiin dominan piiska, lentolippu, rukousnauha- mikä kulloinkin on kellekin tarpeen. Ennen kaikkea: herätään huomaamaan vapaus. Kirjaa saa mm.täältä:  Kirjokansi kustantamo ”Asioita pitää tehdä omasta vapaasta tahdostaan. Ei siksi, että suku, kirkko tai mikä tahansa sanoo niin, tai siksi että joku dogmi opettaa. Sillä kulissit rakoilevat aina, väkisin yritetty luhistuu. Muiden odotusten mukaan toteutettu elämä on helvetti. Niin on myös totuuksien kieltäminen.” (Täysi vapaus olla) Kenelle? ”Inehmoja”- kokoelman pienoisromaanit sijoittuvat nykyaikaan, ja nykyihminen varmasti löytää niistä monta samaistuttav

Makkosen Vassilei ja muut sankarit

Image
Retusoin pienoisromaanien kokoelmaa, joka päätynee päivänvaloon lähiaikoina. Tarinoissa seikkaillaan mm. Irlannissa, Skotlannissa ja Ruotsissa - ja myös Vassilei Makkosen tiluksilla Pohjois-Karjalassa. Kun on itse saanut elää ison osan elämästään monimuotoisissa, myös ekumeenisissa ja monikulttuurisissa ympäristöissä, alitajunta ja kokemuspohja antavat paljon matskua taiteeseen. Seuraava haave olisi, että näkisin jonkun kirjani elokuvana tai näytelmänä. Käsikirjoittamista toki voisi opiskella itsekin!  Tässä katkelmaa:  Ihmisiä parveili pihapiirissä kuka missäkin toimissa. Joku kaapuasuinen nainen tanssahteli ja paukutti shamaanirumpua, muutama mies kyykki kasvimaalla. Rannalta nousi savu, muistelin, että siellä koivujen takana oli Vassilei ”Vassi” Makkosen rakentama sauna. Marian Vassi-ukki oli ollut virkeä ja vilkas pontikankeittäjä ja hevostenkasvattaja, jonka uskomusmaailman pintaa raaputtaessa hartaan ortodoksin takaa alkoi mielestäni ilmentyä ilmipakana. Se on vain sitä karjala

Luonnevikaiset juopot

Image
  Tarina sisältää että kuvitteellisia että todellisia elementtejä. Olipa kerran, ja ehkä myös on,  kaukaisessa As-Suirin emiraatissa vanheneva emiiri Ali P. Rivnt- Imud. Hän oli vanhetessaaan alkanut kaipailla entisiä aikoja, jolloin emiraatti ei ollut pelkkä rapistuva diktatuuri, vaan suorastaan valtava kalifaatti, joskin liitoksistaan repeilevä kansojen koti. Se koti oli todellisuudessa  vaarallisen ummik-mokisin –aatteen huonoon kuntoon saattama sortovaltio , mutta koska jo silloin Ali oli päässyt mukaan valtaeliittiin- joskin pienipalkkaisena aliupseerina- hän oli alkanut kaivata noita oman loistonsa päiviä samalla, kun maailma ympärillä muuttui. Vaimo oli lähtenyt aikoja sitten, ja muutenkin oli aika yksinäistä istua hienoissa palatseissa hännystelijöiden ympäröimänä. Säpinää ukkoutumiseensa Ali alkoi etsiä sotimisesta, jonka hän haaveili johtavan ummik-mokisin aikaiseen järjestelmään. Koska Ali oli saanut sotilaskoulutuksensa kalifaatin aikaisessa erikoisvakoojakoulussa, hä

Kansainvälisen politiikan tunkiolla

Image
Vanha oppikirja löytyy hyllystä Kansainvälisen politiikan tunkiolla...on otsikko, kun en parempaa keksinyt.  Venäjä, Neuvostoliitto- oli se mikä tahansa milloinkin nimeltään, pystyy ihan mihin tahansa. Jos vain resurssit riittävät. Moraalia, etiikkaa ja kristillistä ja/tai humaania ihmisarvon tuntoa kyseisellä valtiolla on enää yhtä paljon kuin rituaaliteurastusta harjoittavalla saatananpalvojalla. Tuosta tuleekin mieleen, että Venäjä on juuri myös armahtanut useista rituaalisista nuorten naisten murhista tuomitun saatananpalvojan, syynä tämän ansiot Ukrainan rintamalla. Venäjä toimii siis samoin kuin Ottomaanivaltakunta (nyk.Turkki) 1915 armenialaisten kansamurhan aikaan: armahtamalla kaikenlaisia rikollisia hoitamaan hommat. Toivon, että tämän sanottuani minulle lankeaa elinikäinen porttikielto kyseiseen maahan. Ei tarvitse enää mennä; olen käynyt 12-vuotiaana (vuonna 1987) Neuvostoliitossa Moskovassa asti sekä parilla ”Karjalamatkalla”, tämä kaikki riitti sen kurjuuden näkemisek